sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Kameratesti

Tällä palstalla en ole todellakaan vertaillut koskaan Nikoneja ja Canoneja enkä muitakaan hilavitkuttimia ja en kyllä koskaan tule sitä myöskään tekemään. En ole koskaan ollut niin nippelihullu, että kameran sisäinen tekniikka saisi minut kiihkon valtaan. Olen usein vetämilläni kursseilla kertonut Anselm Adamin aikoinaan sanoman tokaisun joka meni jotain tähän suuntaan;" Nyt olemme kameroiden ja objektiivien laadussa ja piirrossa päässeet siihen pisteeseen, että enää ei tarvitse koskaan hankkia uutta kalustoa."
Tämän tuo kyseinen kuvaajalegenda sanoi 1940-luvulla.
Tuo asia mielessä olikin kiinnostavaa tarttua vuonna 1949 julkaistuun Zeiss Ikon Nettar-kameraan. Käsiini ajautui moinen aparaatti kokeiltavaksi ja olen aivan innoissani sen edustamasta kuvausfilosofiasta. Kamera on siis yli 60 vuotta vanha ja edustaa puhtaasti täysin manuaalisia toimintoja. Kamera tarkennetaan metrimitan avulla ja suljinaika ja aukko arvioidaan vallitsevan säätilan mukaan. Jo tuo fiilis kun kameran bajonetti ponnahtaa auki kameraa avatessa kuvausvalmiiksi on kuin taikoisi jäniksen taikurinhatusta.

Näin marraskuussa tuo valo on niukinnaukin kameran suurimmalle aukolle f:4,5 ja suljinajalle 1/25 sekunttia riittävä. Kamerassa käytetään 120 tyypin filmiä ja sitä onneksi vielä saa. Negatiivikoko kamerassa on 6x6 cm. Yhdelle filmirullalle saa otettua 12 kuvaa, ja on välillä huolestuttavasti tuntunut, etten saa filmiä olenkaan kuvatuksi täyteen. En siis pysty löytämään 12 valokuvauksellista kohdetta tai kuvasommitelmaa, johon laukaisisin Zeiss Ikonini keskussulkimen? Miten nopeasti on itsekkin ominut tuon vaarallisen digiaikana meitä riivaaman kuvaroiskinnan. Korttiini mahtuu vaikka 2000 kuvaa, piruako tässä säästelemään ja miettimään mihin sitä laukoo kameraansa.

Tällä kameralla kuvaaminen on puhdasta runoutta. Voi antaa ajan pysähtyä ja kuunnella marraskuun hiljaisessa valossa sulkimen vienoa kuiskausta. Kuten Fastfood ruokailuun on tullut vastakohtainen käsite SlowFood  on siis kuvailu tällä kameralla samanlaista hetkessä pysähtymistä. Vielä ei ole tietoa tuleeko kuvia ja minkälaisia, mutta heti ensi viikolla saan tuon melkein ikuiselta tuntuneen kahdentoistakuvan rullan kehitykseen. Joten kuvia ilmestyy tänne heti  kun aika koittaa...

Ja kuten kaikissa hyvissä testeissä, tässäkin pieni yhteenveto kuvaustunnelmista;

 KIITÄMME;
- Kameran koko on oivallinen, kuvaustuntuma on kiitettävä jopa sormikkailla.
- Kameran erittäin sulavasti auki ponnahtavaa bajonettia.
- Selkeää käyttöliittymää, vain suljinajat, aukot ja etäisyys kuvaajan hallittavissa.
- Kätevää vitkalaukaisinta ehkäisemään kameran mahdollista laukaisuepäterävyyttä.

MOITIMME;
- Päälekkäisvalotuksen mahdollisuus johtuen usein kuvaajan omasta huolimattomuudesta.
- Heikohkoa etsinkuvaa.
- Objektiivin yhteydessä olevaa syväterävyys asteikkoa, joka on hieman sekava.