keskiviikko 9. lokakuuta 2013

24 Exp.



Pidemmän aikaa on himoittanut ostaa Fujin X100 retrokamera. No mallikin on tässä välissä muuttunut ja saanut päivityksessä S:kirjaimen peräänsä. Eniten tietysti tällaista vanhaa valokuvaajaa miellyttäisi kameran ulkomuoto ja ajatus pelkästä kiinteästä polttovälistä.Vaimo muutaman tirskahduksen on päästänytkin ehdotellessani tätä todella uutta, suurta valokuvauksellista luovuuttani ruokkivaa hankintaa.

Ihminen perustelee ja uskottelee itselleen vaikka mitä saadakseen taas jonkin mielihalunsa tyydytettyä. Järkyttävintä on huomata omaan persoonaan myöskin menevän tuo kauppamiesten rakentama ansa. Jokavuosi, viimeiset vaikka satavuotta, on joka vuosi tullut heidän mukaan markkinoille se ainutlaatuinen kamera mitä ilman kuvaaja ei todellakaan tule toimeen. 

Ajatus retrokamerasta oli typerä, uuttavanhaa mielikuvaa kamerasta ja kuvaamisesta ruokkiva.
Ei 35mm kiinteä polttoväli tee automaattisesti uudella digikameralla kuvaajastaan Henry Cartier-Bressonia vaikka kuinka kuvaaja sitä itse haluaisi.
Tämän oivalluksen eilen aamulla saaneenani katselin miten tuo rankka sumu peitti kotikylääni Lohjaa.
Oivallus retroista sai muistamaan, että minullahan on retroja kaapit väärällään.
Siis vanhoja filmikameroita. Kiinteää 35mm objektiivi filmikameran nokalle ja filmiä lataamaan kameraan. 24 ruutua käytettävissä...silloin sitä varmaaan ajattelee mihin päin kamerallaan sohii.

Oikeastaan kuvaus oli vapauttavaa, ei tarvinnut koko ajan kurkkia uteliaana kameran näyttöä, vaan jättää kuvan ilmestymisen jännitys seuraavaan päivään.