torstai 21. huhtikuuta 2011

Lomalla


Pitkänäperjantaina nokka kohti Karibian Pikku-Antilleja Martiniquelle kuukaudeksi tyttären perhettä ja lapsenlasta tapaamaan. Vävypoika luonut mielenkiintoisen ohjelman saareen tutustumiseksi. Ensin viikoksi viidakkoon saaren luonnonsuojelualueelle, joka sijaitsee 1000m korkeudella ja sitten merenrantaan valkoisille hiekoille.
Kameran laulattamista siis tiedossa ja sukulaisten kiusaamista jälkikäteen lomakuvilla;-)
Suuri tutkimus ja seikkailumatka kohti etelää siis alkaa...

Linkki Martinique


maanantai 18. huhtikuuta 2011

PERUSkuvaa


Maanantai alkaa PERUSvitutuksella kävellessäni PERUSkengillä tekemään PERUStyötä.
PERUSkamera hakiessani PERUSlaukusta aattelin minkä PERUSvalotusajan tänään valitsisin. No ehkä PERUSkuvaa ottaessa se ei ole niin PERUStavaa laatua oleva kysymys. Mennään PERUSsäädöillä. Nyt kuitenkin ettei leimaantuisi miksikään ulkomaalaisten rakastajaksi, on viisaampaa kuitenkin valita kameraan PERUSobjektiivi.
PERUSkahvia ryystäessä mietiskelyä kuinka helppoa tulevaisuus onkaan , kun kuvaajana pitää ottaa vain enään PERUSrajauksia. PERUSpassikuvien myynti tulee ilmeisesti tuplaantumaan ulkomaille paon johdosta. Kike Elomaasta varmaankin tulee PERUSministeri tai ainakin kulttuuriministeri, joten PERUSkamerasäädöillä mennään ja PERUSkamaa yritetään saada aikaiseksi. Onneksi PERUStaiteelliset arvot julkaistiin jo etukäteen Persujen taidemanifestissä ennen vaaleja. Nyt vain hakemaan Von Wrightin "Taistelevat metsot" kaltaisia PERUSkuvakulmia etsimättä kuvan sisällöstä suurempaa PERUSsanomaa.
Fotoshopissa PERUSsäätöjä tehdessäni valokuviin ajatukset karkailevat PERUSkuvaan. Odotellessani fotariin pluginia JYTKY 1.0 säätötyökalua täytyy tyytyä PERUStyökaluiksi PERUSkuvankäsittelyssä käyttämään vain tummanpään vaalennus- ja PERUSvärikorjailu työkaluja. Ja tuleva plugini tietysti sisältää kaupanpäälle mahdollisesti vielä MaMu prikkaus työkalun... Heleät ja pohjoismaiset ihon sävyt.

Muistetaan kuitenkin ja ollaan siitä iloisia, että Suomen Eduskuntavaalien 2011 koko maan lopullisen äänestystuloksen mukaan PERUSväestöstä 81% on ihan PERUSterveitä...

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Linturetkuilua


Sunnuntain kunniaksi maastoon komppaamaan tirppoja. Lämmin, +15 asteen päivä lupaa hyvää kurkimuutolle. Kiipeily Virkkalan Kukkumäelle aamutuimaan katsastamaan maisemia. Perjantaina paikan ylittikin 1500 kurjen armada kohti pohjoista. Ainoa avoin vesialue järvellä oli Mrealin paperitehtaan edustalla. Hhhmm...kivaa lauhdevettä siis linnuille. Kompatessa löytyi
4 kappaleen merimetso porukka. Tuuli kävi aika rivakkana mäellä, joten tyhjää taivasta tovin ihasteltua tulikin päätös vaihtaa maisemaa kohti lähellä olevaa Myransin peltolakeutta. Kevät on loikannut uskomattomin harppauksin eteenpäin. Pariviikkoa sitten pellot olivat vielä aivan lumenpeitossa mutta nyt täysin avoin maisema.
Myransissa kannattaa jättää auto nykyään suosiolla tien alussa olevalle viljakuivurille, koska yksityistien päässä asustava mösjöö on kuluvana vuotena aktivoitunut erittäin vihapäiseksi. Tosin huhupuheiden mukaan johtuu kuulemma enemmän hänen saksalaisesta, hieman kärtsystä vaimosta. Alueella olevat lammet vielä umpijäässä, vesilinnusto vielä loistaa poissa olollaan. Puolenpäivän aikaan kuitenkin ensimmäiset Kurjet taas antoiva kuuluvin töräyksin kuulua itsestään.
Hiilijalanjälki mielessä tänä vuonna enemmän keskittymistä alueelliseen tarkkailuun, eikä liikaa autolla pörräämistä. Takaisin tullessa vielä Lohjan kaupungin Lietsaaren ulkoilualueelle poikkeamaan....ja mitä hemmettiä!!! Parkkipaikan edessä olevalla rantakaislikossa patsastelee Kaulushaikara. No huh-huh. Tämä kuitenkin suhtkoht harvinainen, 250:llä parilla Suomessa pesivä lintu on kuvattavissa suoraan autosta. Ensimmäisen kerran näin Kaulushaikaran livenä, yleensä vain kuulohavaintoja. Ääni muistuttaa matalaa, sumusireenimäistä puhallusta joka kantaa jopa yli viidenkilometrin päähän.
Tulee mieleen takavuosina tv:stä nähty luontodokkari Norjalaisista luontovalokuvaajista.
Autolta ei saanut hiippailla 200 metriä kauemmas. Kuvakulmat oli löydyttävä siis välittömästä lähialueesta, eikä siis suvaittu juoksentelua ympäri tuntureita.
Tässä Kaulushaikara-casessa siis tuli onnistuttua tällä mittapuulla esimerkillisesti...
ei tarvinnut nousta autosta ollenkaan:-)


lauantai 16. huhtikuuta 2011

Heidi


Europarlamentaatikko(huh-mikä sana) Heidi Hautala Lohjalla vihreää kevään sanaa levittämässä Lohjalaisten vihreitten vaalitilaisuudessa OpusK:ssa torstaina. Paikalle tullessani huomasin olevani ainoa valokuvauskoneen kuljettaja. Myöskin Heidi huomasi sen. Heidin puhuessa aloin hivutella kameralaukusta kameraa pikkuhiljaa esille. En ryhtynyt suinpäin räiskimään kameralla päin näköä, vaan annoin tilanteen kehittyä eteenpäin. Oli jännittävää huomata yhteisen sanattoman sopimuksen syntyvän kuvattavan ja kuvaajan välille. Heidi huomaattomasti korjasi kaulustaan ja suki hiuksiaan kuvaus kuntoon. Annoin sen tapahtua ja odotin noin viitisen minuuttia ennen kuin nostin kameran kohti.
Oli syntynyt hyväksyvä katse kameran ja kuvattavan välillä, joka näkyi Heidin rentoutumisena kameran edessä. Tosin onhan hän varmasti tottunut julkisuuden henkilönä olemaan kameran edessä mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa.
Mutta se pieni vilkaisu hänen puolelta kertoi kaiken. Kiitos kuvaajalle, kun annoit aikaa valmistautumiseen kuvattavana olemiseen.

Itse valokuva on valaisultaan klassinen ikkunasta tuleva luonnonvalo ilman kameran päältä ammuttua salamaa. Tosin kuvan sommittelussa kyntteliköstä pääntakana voisi tulla enemmän mieleen Joulu ja Lucia, mutta symboolisesti ajateltuna kynttilät kuitenkin edustavat uusiutuvia luonnonmateriaaleja. Ja varsinkin tässä tapauksessa vihreitä arvoja ilman ydinsähköllä toimitettua sähkövalaisua.

torstai 14. huhtikuuta 2011

Erään keikan anatomia


Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiriltä, eli tuttavammin Hus:silta, tuli kuvituspyyntö. Seuraavaan Husariin olisi tarve saada kokosivun kuvitus Virkkalassa Järnefeldtin koulua käyvästä Eemelistä. Eemeli on liikuntarajoitteinen, mutta kuvassa pitäisi kuitenkin näkyä hänen koripalloharrastuksensa.
Lehden toimittajan kanssa puhelimitse jutellessa sai mielikuvan ulospäin suuntautuvasta ja aktiivisesta nuoresta miehestä.
Etukäteisvisualisointi on ehkä tärkein asia, mitä kuvaajan täytyy harrastaa lähtiessään kohti tuntemattomia kuvauskeikkoja. Visualisoida mielessään vielä ottamatonta valokuvaa. Valokuvaamisessa ja bändisoittamisessa on yllättävän paljon yhtymäkohtia. Jos oman ideansa on selkeästi itsellensä selvittänyt, on silloin myös helppo esittää se muille selkeästi.
Kyseistä tulevaa valokuvaa lähdin purkamaan ajatuksesta; liike. Tiesin Eemelin olevan pyörätuolissa, eikä kykenevän itse omin jaloin liikkumaan. Miten saisin kuitenkin valokuvaan rajua liikkeen tuntua?
Mietin, että Eemeli olisi kuvassa stabiili ja hänen ympärillään olisi koripallopeli käynnissä jolloin muut kuin Eemeli olisivat kiivaassa liikkeessä. Soitto siis koululle ja kerroin haluavani kolme kaverusta myös mukaan kuvaukseen malliksi.
Ensin kuvaussession aikana yritin juosta ja kuvata ja ottaa lennossa kuvan korispelin keskellä, mutta muutaman kerran saatuani koriksesta päähäni ajattelin jotta kuitenkin joku muu ratkaisu olisi järkevämpi. Siispä kamera jalustalle ja yksi salama orjakennolla varustettuna täydellä teholla kavereitten taakse ja kameran päältä tasoitusta toisella salamalla.
Pelikaverit aivan kiinni Eemelin pyörätuoliin ja sitten laskin aina kolmeen, jonka jälkeen muitten kuin Eemelin piti hypätä niin korkealle kuin pääsivät. Hypyn ajoitusta piti kyllä muutaman hetken harjoitella, koska mallit repesivät useamman kuin kerran nauramaan.
Myöskin liikkeiden suunnan pitäminen tuotti pienoista epäselvyyttä kuvattavissa :-)
Sopivan valotusajan löytäminen vei myöskin hetken, koska salaman ja liikkeen yhteensovittaminen tuntui vaikealta. Kombinaatiolla 1/2s. ja f:10 ja 100 asaa alkoi syntyä kelvollista jälkeä.
Vilkuilessani kameran näytölle oli vain pakko luottaa siihen, että kuva oli syntynyt.
Liikesarjaa ehdin kuvaamaan vain kuusi otosta...
Koulujen välitunti on kuitenkin aika lyhyt ja ikuinen kiire aina vieranamme.
Valitettavasti varsinkin valokuvaajien.

Linkki juttuun

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Kevättä pelloilla






Vaimo lähti kuin raadoni huushollista kuultuaan sunnuntai aamuna radiosta jäitten lähtevän Salossa Uskelanjoessa. Tohvelit nurkkaan ja voorttin nokka kohti Saloa. Perniön kohdalla oli aamulehtiä haettaessa postilaatikolta aivan varmasti reiskat kastuneet. Postilaatikoiden kannet vain hakkasivat tuulessa auki ja kiinni täyttäen maaseudun äänimaisemaa kilpaa varisten raakkunan kanssa. Kevään tulo yli jäätyneiden ojarumpujen ja maiseman on pysähdyttävä tunne.
Suomalaista kevät tsunamia. Luojan kiitos kuitenkin että täällä kotoisalla taivaalla ei säteile muuta kuin aurinko.

Salossa kameran ja koiran sunnuntai ulkoilijoittajia joen penkalla ihmettä ihmettelemässä. Kyllä, se on siis totta, mitä aamuradiossa sanottiin. Jäät karkaavat joen uomasta läheisille pyöräteille ihmisiä tervehtimään. Tuo tuttu kiinteä aine Hesen ja Mäkkärin 1/2 litran juomapurkeista on menettänyt hermonsa keväälle ja rynnistänyt tekemään lähempää tuttavuuttaa kanssamme. Antaa sen kevään vain tulla yli äyräitten, ei haittaa. Neiti kevään kohtaaminen on aina jotenkin ilman hallittavaa kontrollia. Woman power. Tervetuloa kevät...

kuvat; Anne Saaristo:-))



sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Kuva&kamera

Oli mukavaa käydä Helsingin Kaapelitehtaalla moikkaamassa tuttuja kuvaajia ja maahantuojia. Paikkana ei ollenkaan pöllömpi pitää kyseisiä messuja. Huomattavasti katu-uskottavampi paikka kuin Vanha-satama. Paikkana Kaapelitehdas sentään henkii taiteellista inspiraatiota monine gallerioineen ja taidepajoineen.
Paikka ei ainakaan sunnuntaina ollut tupaten täysi eli hyvin mahtui tilassa liikkumaan. Peruskamaa oli näytillä kamerapuolelta ja tietysti myöskin pakolliset jokapaikan rätti&roinakauppiaat. Top-Shotin osastolta bongasin Kai Toivakan Colorkolmion ammattilaitepuolelta kauppaamassa Elinchromen settejä. Kotiin viemisiksi häneltä löytyi Lastoliten TriGrip heijastin setti. Todella kätevän tuntuinen kapistus kamerareppuun.
8 erilaista heijastavaa pintaa 75 cm koossa. Kokoontaitettuna paketti ei ole kuin vaivaiset 35 cm. Hinta oli 99€ kun muuten sama kapistus on Rajalalla 177€. Siis oivat kaupat.

Toinen hieno uusi tuttavuus oli Canson tulostus materiaalit. Messuilla oli Hanart Oy etsimässä jälleen myyjää Suomen markkinoille. Lähin on tällä hetkellä Ruotsissa.
Canson on toiminut Ranskassa jo 500 vuotta taidepaperi valmistajana. Valmistaja on nyt kehittänyt tulostimiin sopivia materiaaleja. Paperit ovat happovapaita eikä niissä ole käytetty optisia kirkasteita. Paperit täyttävät siis museoiden ja gallerioiden vaatimukset.
Valmistajalta löytyy esimerkiksi mustavalko pimiöstä tuttua kuitupaperia... Mustavalkoinen valokuva mallitulosteena 310 g/m2 paperille oli aivan päällikkö. Harmaakiilan avulla tutkaillen sävyntoisto paperissa oli täydellinen. Mikä vielä hassua, neliöhinta kyseisellä paperilla on naurettavat 14,50€ kun esimerkiksi tällä hetkellä taidepaperi puolella kovaa hypetystä saava Hähnemuhle omaa 114€ neliöhinnan. Siis A3 tuloste Canson merkillä maksaa Ruotsissa olevan nettikaupan hinnastossa 2,80.- arkki.
Miinuspuolella tietenkin on se, ettei kyseinen materiaali sovellu mihinkä tahansa kolmellakympillä Biltemasta ostettuun tulostimeen...

Linkki Canson paperit
Linkki Lastolite TriGrip


lauantai 2. huhtikuuta 2011

Vuoden muotokuvat

Suomen ammattikuvaajien vuoden parhaat on taas julkaistu. Kuvien tekninen taso on kokenut valtaisan nousun takavuosista, kiitos määrätietoisen ammatikuvaajakoulutuksen. Ei voi olla huomaamatta VVI:n eli Tampereella toimivan Visuaalisen viestinnän instituutin pitkäjänteisen koulutuksen hedelmiä. Takavuosina vielä näkyi Matin kuvaajien olkapään takana kurkkiminen studiotyössä, mutta nykyiset teokset omaavat jo kuvaajien omaa raikasta taiteellista näkemystä.
Osista kuvista vain herää kysymys, voivatko ne todellakin olla asiakastöitä.
Keskihinnoittelu kuitenkin esimerkiksi lapsikuvauksissa studioissa ilmeisemminkin pyörii jossain satasen kieppeillä. On kuitenkin kunnioitettavaa, jos kuvaaja jää työajan ulkopuolella työstämään valokuvateosta, mutta epäilen sen hinnoittelu mahdollisuutta kuvauksen tilaajalta. Asia kuitenkin kertoo myöskin vahvasta työmoraalista ja halusta palvella tilaajaa.

Kuitenkin tänä päivänä on ammattilaistenkin pakko fokusoida lopputuotteitaan.
On erottauduttava kuvallisesti massasta, ja siinä massassa on yhtenä kilpailevana osapuolena tietenkin rakkaat valokuvauksen "harrastajat." Ottamatta suuremmin kantaa tähän ikuiseen; harrastajat XXttu polkevat vain hintoja-keskusteluun, avaisin uuden näkökulman reippaaseen kuvankäsittelyn mahdollisuuten. Ystävämme itärajan takana ovat lähteneet rohkeaan kuvallisen sisällön tekemiseen hääkuvissa. Näistä kuvista löytyy todellakin muotokieltä ja kuvan sisään rakennettua vahvaa tarinaa. Reippaasti vain ideoita ammentamaan!

Linkki venäläisiä hääkuvia
Linkki VVI etusivu
Linkki Suomen ammatikuvaajat vuosikilpailu