Helppouden vaikeus

Valokuvaus on vaikeaa, koska se on niin helppoa...tämä on tullut viime aikoina vetämissäni koulutuksissa karmeasti esille. Nykyiset kamerat tungetaan niin täyteen härpätintä, että uutta kuvaajanalkua huimaa. Orastavalta kuvaaja-alulta menee kaikki ehtoot kameraa räplätessä yrittäen selvittää, mitä mitäkin härpätin saa kamerassa aikaan. Oikeastihan viimeiseen 170 vuoteen toiminnallinen funktio on pysynyt samana. Reikä aukeaa ja jotain valottuu ja reikä menee kiinni.

Itselläni kamerasta on pois kytketty kaikki automatiikka. Huvittavinta alussa oli oman kameran 51:n tarkennuspisteen kanssa luoviminen, että älä kamera hyvä nyt nenänpäähän tarkenna, vaan sinne silmiin...siispä vain yhdellä tarkennuspisteellä nykyään mennään.

Studiossa välillä toki kun ollaan pelkät ohjausvalot päällä, on hieman hämyisä tunnelma.

Silloin automaattitarkennus tietysti alkaa pumppailemaan...siispä tarkennus manuaaliksi.

Saisipa taas joltain valmistajalta sellaisen kameran, että valotusta voisi hitaasti laskeskella

mielessään vaikka kymmeneen. Silloin sitä olisi taas läsnä enemmän kuvattavan kuin kameramanuaalin kanssa.