Valokuvan kielen avaamiseen on aikojen kuluessa ilmestynyt vain muutamia "sanakirjoja". Niistä mainittakoon John Bergerin ja Roland Barthesin mainiot kuvan sisälle menevät teokset. Kotimaisin voimin on Leena Saraste ollut hyvänä innoittajana valokuvan tutkimiseen.
Vihdoin on myös uutta näkemystä kotimaisin voimin. Mikko Hietaharjulta on on ilmestynyt teos: " Kuuntele Kuvaa." Kirja on tiukka tietopaketti kuvan analysoinnista. Mistä valokuvan kieli on rakentunut, mitkä asiat suuntavat meidän omaa tulkintaamme. Mikä mainiointa, kirjan yhteyteen on lisätty myös äänimaisemallinen CD-levy, mikä auttaa mielikuvien herättelyssä.
Kirjaa lukiessani törmäsin sen loppupäässä aivan mainioon kuvaelmaan kameraseuroista. Tässä siitä suora lainaus;
"Pidin 1980-luvulla valokuvailmaisun luentosarjoja pitäjien kameraseuroissa. Ukkokerhoissa oli välillä käsin kosketeltava tunnelma, kun parrakas pitkätukka tuli jorisemaan valokuvauksesta itseilmaisuna. Yleisenä totuutena esitettiin, että ME emme ainakaan ilmaise mitään, me otamme valokuvia! Ole juippi hiljaa, ja katso tätäkin punatulkkukuvaa."
Valitettavasti niin totta myös 2010-luvulla....