Lohjalaisilta taidemaalareilta tuli kysely paikallisen "edistyneen harrastajan" mahdollisuudesta tulla puhumaan heille valokuvauksesta. Kutsuunhan oli ilman muuta vastattava myöntävästi, koska yllä oleva otsikko on periaatteessa jo kalvanut noita pensseleillä itseään ilmaisevia persoonia viimeiset 170:ntä vuotta. Kun uusi valokuvauskeksintö 1800- luvun alussa esiteltiin, ensimmäiseksi taidemaalarit nostivat suuren äläkän. Elinkeino viedään, leipä viedään kädestä, kukaan ei enään maalauta itsestään muotokuvaa....
No, sehän ei pitänyt paikkaansa.
Pariisilainen valokuvaaja Nadar antoi studionsa näyttelytilaksi vuonna 1874 sellaisille päähän potkituille taiteillijoille kuin; Monet, Renoir, Pisarro Manet ja Degas. Kyseiset herrathan olivat alkaneet maalaamaan "impressionistisella" tyylillä, jota kaikki sen ajan kriitikot nauroivat kippurassa.
Valokuvauksessa "Piktorialismi" ja maalaustaiteen puolella " Impressionismi" olivat veljiä keskenään. Kummassakin suuntauksessa oli tärkeintä vangita asian tai tunteen vaikutelma, mielikuva tai ohikiitävä hetki jättäen sommittelu ja tarkat yksityiskohdat toisarvoisiksi.
Valokuvaajat jopa potkivat valotuksen aikana statiiviaan saadakseen aikaan kuviinsa hakemaansa tunnelmaa...eikä pois suljettu ollut myöskään objektiivien naarmuttaminen tai muuten niitten pahoinpitely.
No entäs ne ystävämme taidemaalarit...to be continued.
