votosoppia

Joskus menee näköjään ammattilaisiltakin mopo metsään ja kauas pusikkoon. Johtuuko se sitten liian tiukoista deadlineista vai kuvien aliurakoinnista assareille. Kuvien käsittelyä voi jopa ostaa tänäpäivänä palveluna kiinasta.

Italian Voguen sivuilta löytyy todella karmaisevia esimerkkejä naiskauneuden tuunaamisesta.

Kuva manipulaatio on puolestaan vanhempaa kuin tullaan ajatelleksi. Kuvien parantelua toki on suoritettu maailman sivu niin kauan kuin valokuvausta on ollut olemassa. Eikä se ole edes valokuvauksesta alkanut. Jo muinoin maalaustaiteen edustajat ehostelivat tulevaa prinssin morsianta edustavampaan kuosiin. Tosin maalarilta saattoi irrota pää, jos maalaus ja morsian ei sitten ihan olleetkaan yksi yhteen...ei ehkä kuitenkaan ihan tämän päivän ongelma :-)

Ennen aikaan kuvan retusointi tehtiin suoraan negatiiviin. Poistettiin näppyjä ja tasoiteltiin ryppyjä. Digitaalinen kuvankäsittely on vaan tehnyt kaiken helpommaksi ja halvemmaksi. Ennen valokuvaamoilla oli jopa oma pelkkään negan retusointiin keskittynyt henkilö, eikä siitä nyt niin kauaa ole...viisitoista vuotta. Retusointi suoritettiin käsin siveltimen ja väriaineen kera. Jokaisella on varmaan kotonaan näitä vanhoja ovaalisia isovanhempien hääkuvia. Kuvat leikattiin irti ja reprottiin uudelleen uudella taustalla. Sommittelun takia toinen parista käännettiin peilikuvaksi. Kuvien mahdollista voimakasta eroa korjattiin retusoimalla negatiivia mustaliidulla ja lyijykynällä. Lopuksi mustavalkokuva vielä käsin värjättiin värikuvaksi.

 Mutta tässä linkki fotosopin ja käsitellyn naiskauden ihmeelliseen maailmaan....

Kevätmuuttoa

Aamuisin ennen töihin menoa tulee kierrettyä  lähimetsän rämmäleet mitä asuinpaikkani lähistöltä löytyy.
Aika hyvä on paikallisen kalkkitehtaan avolouhoksen ympäristö. Vaikka avolouhos sijaitseekin käytännössä aivan kaupungin kupeessa, on siihen jätetty jonkinlainen suojavyöhyke vielä toistaiseksi.

Eilen vielä paikalliset varikset leikkivät petolintua ja harjoittelivat näyttäviä syöksyjä. Syykin siihen selvisi kun lähemmäksi pääsi. Kuusen kätkössä istuva varpushaukka oli saanut varsinaisen konsertin aikaiseksi.
Tänään äänimaisema olikin yhtäkkiä muuttunut tutuksi. Puiden latvat olivat täyttyneet peipposista. Se vain käy aina niin yllättäen. Ensin puolivuotta hiljaisuutta ja sitten kevät onkin jo silmillä.
Siihen vielä yli lentämään ensimmäinen töyhtöhyyppä parvi, niin perjantai oli hyvässä mallissa. Tästä on hieno jatkaa...

Lähitarkkailu on muutenkin mukavaa näin keväisin. Ei tarvitse hilppasta kuin muutaman sadan metrin päähän sillalle, mistä voi näin keväisin tarkkailla kymmeniä laulujoutsenia. Muuten vielä järvet jääkuoren alla, eli hyvä levähdyspaikka siis joutsenille matkalla pohjoiseen.
Tässä linkki paikallisen lintuyhdistyksen alueella nähdyistä mielenkiintoisista tulokkaista.

Antaa kesän tulla!!!

Sakotus

Joskus tulee niitä laukauksia, jotka ehkä olisi kannattanut jättää ottamatta. Oheinen kuva julkaistiin paikallisessa sanomalehdessä ja se aiheutti varsinaisen polemiikin. Kuvassahan kolme sakkoliisaa pyörii onnettoman auton kimpussa. Hetki oli niin absurdi, että pakkohan siitä oli kuva laukaista.

Seuraavana aamuna, kun kuva oli lehdessä julkaistu, niin samalla käytävällä työskentelevän vaimoni luokse saapui kyseinen kuvassa esiintyvä delegaatio. Mitä teidän KARI on mennyt tekemään!!! Lehdessä on julkaistu meitä pilkkaava kuva. Vaimo siinä, kun ei mitään asiasta tietenkään tiedä, että mikä ihmeen kuva??? Lehteä siinä sitten availtiin ja kyseistä kuvaa sormella osoitellen; tämä tällainen KUVA.
No ei auttanut vaimon, kuin keksiä jonkinlainen meriselitys äijänsä päähänpistoille.

Lehden lukijapalstalle syntyi tietenkin myös pieni mylläkkä Lohjalaisesta sakotuskäytännöstä. Kuvaa jopa ehdotetaan vuoden uutiskuvaksi... Lainaus lehdestä;
"Hyvin onnistunutta parkkipirkot sakottamassa-lehtikuvaa(vois vaikka valita LU:n vuoden lehtikuvaksi) katsellessani aprikoin mielessäni parkkipirkkojen päivän pelastuneen, kun he yhdessä iloiten saalista löytäneenä tuumailevat, että jos ja kun kaveri on bemarinsa noin pramealle paikalle halunnut pysäköidä, niin kyllä siitä saa lainmukaan 40 euron vuokranmaksun kaupungille periä."

Täällähän on tunnetusti todella aktiivinen pysäköintivalvonta. Näköhavaintojen mukaan esimerkiksi sadepäivinä kytätään pysäköintihallien suojissa tolppien takana onnettomia pysäköintikiekon unohtaneita.
Oikeasti kuvassa kuulemma on menossa opetustilanne. Mutta kun lappuliisat muutenkin saavat päällensä kaiken skeidan kadulla liikkuessaan, niin kannattako ihan oikeasti provosoida. Voisihan sitä siellä parkkihallissakin sakotusta kolmeen pekkaan opetella, eikä tulla kadulle ihmisten hämmästeltäväksi.

Minuutin päästä saapui auton varsinainen omistaja paikalle. Sakkolapun ikkunassa nähdessään hän heitti sen suuressa kaaressa keskelle katua.
Millainen kuvapari jäi ottamatta....se tässä nyt varsinaisesti harmittaa.

nimimerkillä ainakin 500€ sakkoja maksellut.

Kesäaika

Jää sulaa tervalepän norkoista

Vaihde on vaihdettu kohti kesään!

Loisto homma, on alkanut vihdoinkin kesäaika! Kuvausrintamalla on ollut hieman hiljaisempaa syystä, koska jostain ihmeen yhteen sattumasta on tähän kuuhun ilmestynyt kolme soittokeikkaa. Kitaraa on siis tullut rämpytettyä enemmän kuin itse kameraa. Pari kuvaa tämän päiväiseltä pohjoistuuli kävelyltä.

Pop uppia ja ennakkotehtäviä

Mainio 30 päivän kuvakokonaisuus Helsingin kaduilta Eeli Saariston näkemyksenä.
Kuva ja päivä pitää valokuvaajalla mielen ja objektiivin kirkkaana:-)

Oman asuinympäristönsä kuvaamista on yleisesti pidetty sen tuttuuden takia vaikeana.
Kuvaaja ajattelee helposti sen kuuluisan aidan toiselta puolelta löytyvän aiheita pilvin pimein.
Hyvällä asenteella kaupungille lähtiessä kameran kanssa varmasti löytyy kuvattavaa pilvin pimein, kuten näistä 30 päivän kuvista voi havaita.

Linkki kuviin

Mies on hakemassa myöskin entiseen TaiK:iin, eli nykyiseen Aaltoyliopistoon.
Vipinää riittää Yo-tenttien lisäksi siis. Onnea ja menestystä!
Tämän kevään ennakkotehtävien viimeinen palautuspäivä on 3.4.2012 kello 16.15
Vaikka ei hakisikaan koulutukseen, on mukavaa pähkäillä omaa näkemystään ja toteutustaan kyseisistä ennakkotehtävistä.

Ennakkotehtävät

Yleisohjeet: Liimaa kukin kuva valkoiselle tukevalle A4-kokoiselle

paperiarkille ellei toisin mainita ja laita ne A4-kokoiseen

pahvikansioon. Muista laittaa jokaisen kuvan taakse

tehtävän numero ja nimi sekä oma nimesi. Huomioi, että ennakkotehtäviä

ei palauteta.

Tehtävä 1. Minä ryhmän jäsenenä

Suunnittele ja toteuta valokuvaten ryhmäkuva, jossa olet itse

mukana.

Arviointiperusteet

Kertovuus ja sommittelu.

Tehtävä 2. Todella kaunista!

Toteuta yksi (1) valokuva annetun otsikon mukaan. Valitse

aiheeseen sopiva kuvaustyyli.

Arviointiperusteet

Visuaalisuus, sommittelu ja valon hallinta.

Tehtävä 3. Minun metsäni

Tee kolmen (3) kuvan valokuvasarja, joka kertoo sinun ja

metsän välisestä suhteesta.

Arviointiperusteet

Sisällön vahvuus, tunnelma ja valon hallinta.

Tehtävä 4. Kuvakansio

Tee viiden (5) valokuvan kokonaisuus, jolla esittelet itseäsi

valokuvaajana.

Arviointiperusteet

Visuaalisuus ja sisällön vahvuus.

Kuvaajanpelko

Miina Savolaisen Voimauttavan valokuvauksen kurssilla on paljon käsitelty ihmisten kokemaa kuvapelkoa. Kuinka joskus voi olla todella mahdotonta asettautua kameran eteen.
Siihen voi olla useita syitä. Kultturellisia, ulkonäöllisiä, omaa armottomuutta itseään kohtaan, valokuvaajan kuvaustilanteessa käyttämää vallankäyttöä tai historiallisia muistoja oman perheen valokuvaus käytännöistä.


Joskus kuvapelon voittamiseksi joutuu ponnistelemaan. Marika tuli viikkoa aikaisemmin studiolle asenteella, että otetaan samantien se kuva pois samalta seisomalta. Vähän niinkuin viisauden hampaitten poistoon olisi tultu hammaslääkärille.
Kuitenkin jutellessamme millaista kuvaa tehtäisiin tulevaan levynkanteen, kireähkö tunnelma alkoi hiipua. Yhdessä ideointi ja ajatusten rento heittely tulevasta kuvasta oli kuvapelkoa huomattavasti avaava. Olihan kuvaajan ja kuvattavan välissä muutama este.
Mieskuvaaja, etninen tausta, studiomiljöö...

Varsinaisena kuvauspäivänä ensimmäisten kuvien aikana vielä paljon jäätä kuvaajan ja kuvattavan välissä. Joskus vain ihan tosi tyhmällä jutulla saa tunnelman vapautumaan.
Juuri päättyneestä lapsikuvauksesta oli jäänyt nalle lähietäisyydelle. Ei muuta kuin nalle kouraan...oikeastaan se vapautti molemmat raikuvaan nauruun.

Pilkkijöitä ja taivaallisia näkyjä

Aikaa tuli viettettyä järven jäällä päivin ja öin. Viikonloppuna Lohjalla SM-pilkkitapahtuma oli houkutellut 2000 reikään tuijottelijaa paikalle. Näky oli komea kun tällainen joukko vaelteli jäällä.
Iltaisin taas jäälle ihmettelemään, joko nyt vihdoin saisi revontulia kuvattua...tulos oli yhä pyöreä nolla, kuten aiemminkin. Myöskin yritykseni matkia lehtopöllöä ovat saaneet apukuljettajan paikalla istuvan henkilön melkein naurukuoleman partaalle.

Aivan varma jokavuotinen spotti Lohjansaaressa, Paavolansillan kupeessa tuotti ensimmäisen kerran pettymyksen. Syy kylläkin on päivänselvä. Syksyllä alkanut siltatyömaa ei houkuttele edes ketään pöllöä.
Jotain piti kuitenkin kuvata. Tässä siis kuvia huomenna lähimpinä olevista Venuksesta ja Jupiterista, sekä komeasti näkyvästä Orionin vyöstä.

Missä revontulet?

Vohloistenranta kuunvalossa. Venus ja Saturnurs oikealla
 puunlatvojen korkeudella konjuktiossa.

Pari iltaa jäällä niska kenossa tuijottelemassa taivaalle ja tulos revontulien suhteen puhdas nolla, nada de nada.
Muuten jäällä olo on jännittävää. Jää paukkuu ja möyryää alla. Railoja paukahtelee välillä suoraan kenkien alla ja se on todella pelottava ääni. Vaikka kuitenkin tietää jäätä olevan riittävästi monojensa alla, niin aina sitä kuitenkin mielikuvissaan kuvittelee kohta räpiköivän avannossa.
Paljon ei kulkijoita ole näkynyt. Eilen kuitenkin katse tarkentui, mikä ihme tuolta pimeydestä oikein kohti kiitää... No se lajimäärittyi yöhiihtäjäksi. Kuntoilija kuvitteli minun olevan matikkapilkillä, mutta hänelle valjetessa minun olevan vain pelkkä valokuvaaja, sai porkat taas kyytiä ja suksia suksi xxx

Hiljaisuus ja hiipivä -10 asteen yöpakkanen saa keksimään kaikkea oheistoimintaa ja viihdykettä. Yritykseni matkia ajankuluksi lehtopöllöä sai suuren suosion. Pöllöistä ei ääntäkään, mutta lähialueiden koirat aloittivat ulvonnan. Mitäköhän ne kuvittelivat kuulevansa? Ehkä jonkinlaisen hybridisekoituksen lintua ja keuhkotautista kissaa.

Pakkasessa hiipuu muutakin kuin toivo. Manfrotto 029:n kinopään öljyt muuttuivat todella kankeiksi.
Kuvakulmaa säädellessä sai tosissaan väännellä säätönupeista. Vaara on siinä, että tarttuu objektiivistä kiinni ja vääntää siitä kuten normaalioloissa on tapana. Kameran pohja naukaisi muutaman kerran hädissään.

Näkymä Virkkalaan päin. Venus ja Saturnus oikealla .

Niin, ne revontulet. Media on hehkuttanut tulevaa aurinkomyrskyä urakalla. Ainoa mikä on lisääntynyt, on aamuisin ihmisten tummeneet silmänaluset.
NOAA:n revontuliovaali on ollut poiskäytöstä muutaman tovin. Täältä löytyy todella hyvä, Euroopan alueen revontuliovaali. Mikä parasta, se näyttää reaaliaikaisen tilanteen. Siellä näkyvään UT aikaan Suomessa vaan lisätään +2 tuntia näin talvisaikaan ja kesäaikana +3 tuntia.
Punainen viiva näyttää mahdollisten revontulihavaintojen katseluhavaintoalueen rajan.

Tuleva parinpäivän pilvisyys hieman latistaa tunnelmaa, mutta revontulikausi on vasta avattu!

Wikipedia, Konjuktio